Saksan maalla pitää niin kiirusta, ettei ehdi edes blogia päivittää. Viimeisimmän päivityksen jälkeen olen ehtinyt ennakkosuunnitelmista huolimatta piipahtaa Düsseldorf areenalla suorassa semifinaalilähetyksessä kannustamassa Suomen Paradise Oskarin finaaliin ja muuttaa Kölniin.
Saimme tosiaan tietää vasta iltapäivällä tiistaina, että joitakin lippuja hyville paikoille fanikatsomoon jää käyttämättä, koska muutama lippupaketin hankkinut ei tullutkaan kaupunkiin vielä tiistaiksi. No tartuimme tilaisuuteen ja kyllähän se kannatti. Tunnelma areenalla oli hieno ja paikat olivat hyvät.
Sen verran kuitenkin matkaväsymys painoi, että kisan jälkeen siirryimme kylmän rauhallisesti hotellille omille pikkujatkoille. Halpa viinikään ei enää maistunut, joten jatkot jäivät aika lyhkäisiksi. Hyvä niin, sillä seuraavana päivänä eli keskiviikkona meillä oli edessä Düsseldorfin hotellista ulos kirjautuminen klo 11:30. Tavarat saatiin ängettyä matkalaukkuihin ja siirsimme kimpsumme ja kampsumme hotellin matkatavarasäilytykseen, koska ennen muuttoa piti käydä areenalla katsomassa toisen semifinaalin kenraaliharjoitus. Kenraalin jälkeen hotellille, tavarat mukaan ja kohti rautatieasemaa. Paikallisjuna Kölniin lähti klo 19:40 ja sehän oli tietenkin tupaten täynnä. Onneksi matka ei kestänyt kuin puoli tuntia.
Kaikki ovat sanoneet, että käykää katsomassa Kölnin tuomiokirkko ja nyt se on nähty. Eikä sitä voi olla näkemättäkään, ainakaan jos junalla kaupunkiin tulee, koska se ihan kiinni rautatieasemassa. Kommii on. Väsyneinä ja raskain matkatavaroin varustautuneina sullouduimme taksiin, joka alkoi saksalaiseen tapaan riehumaan matkan lyhyydestä. Maanantai-iltana minulle kävi Düsseldorfissa samoin. Taksikuski ei suostunut ajamaan parin minuutin matkaa ja suorastaan pöyristyin kun niin lyhyttä matkaa taksilla yritin kulkea. No minä tietenkin yritin vain siksi etten tiennyt missä paikka on. Täällä ilmeisesti lyhyt kyyti on kuskille huono keikka ja siksi he eivät sellaisia ajele? Muutenhan taksilla suhaaminen on halpaa (jos kuski vain suostuu ajamaan). Düsselin taksissa lähtömaksu oli 5,50 mutta siihen sisältyi tietty matka. Täällä mittari alkoi rullata heti, mutta lähtömaksu ei ollut kuin alle 3 euroa joten matkan hinnaksi tuli se perinteiset kuutisen euroa.
Pathpoint Hostelli osoittautui uudenkarheaksi ja siistiksi paikaksi, mutta onhan hostelli aina hostelli ja täällä sitä nyt olla torstaista sunnuntaihin kuuden hengen huoneessa kerrossängyissä. Tilaa ei suurille kapsakeillemme ole liikaa, mutta sopu sijaa antaa. Keskiviikkoiltana kävimme vielä keskustassa syömässä kohtuumukavassa ketjumaisessa syöttölässä, jossa sai tusina-fajitaksen ja kaksi olutta kahdellakympillä. Maha tuli ainakin täyteen ja uni maittoi ihan mukavasti.
Kuvia voi katsella Facebook-albumista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti