lauantai 14. toukokuuta 2011

Taken by a stranger

Saksan maalla ei pyyhi hyvin. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun muutimme Kölniin kuuden hengen porukkaamme kuuluva Eeva-ystävä sai jonkun kamalan vatsapöpön ja oksensi koko yön. Luulimme jonkin sortin ruokamyrkytykseksi, mutta ilmeisesti jotain virusta on kuin onkin liikkeellä, sillä nyt kyseinen pöpö on mulla.

Torstai-iltana katseltiin mukavissa tunnelmissa toista euroviisufinaalia Kölniläisessä baarissa ja meikäläinen jäi vielä jatkoilemaan Anssi-ystävän kanssa, muiden suunnatessa hostellille. No kuinka ollakaan törmäsin vielä erääseen paikalliseen henkilöön, jonka luokse eksyin jatkoille ja kotiuduin itse vasta perjantaiaamuna kahdeksalta. Olo oli silloin normaali väsymyksen ja krapulan kaltainen, mutta kun lähdimme Düsseldorfiin areenalle katsomaan euroviisufinaalin kenraaliharjoitusta vointi huononi nopeasti. Loppujen lopuksi jouduin poistumaan areenalta finaalin puolivälissä ja menin nuokkumaan pressikeskuksen loungeen. Siellä sitten oksensin tyylikkäästi roskikseen kansainvälisen lehdistön silmien alla.

Sen jälkeen olo oli kuin Saatanalla Jumalanpalveluksessa ja jokainen askelkin tuntui koskevan. Lohtua ei yhtään tuonut tieto siitä, että kotimatka Kölnin hostelliin kestäisi ainakin puolitoista tuntia. Saksalaiset ovat myös hienosti järjestäneet jonkun sortin messut Düsseldorf-areenan kupeessa täsmälleen samaan aikaan viisujen kanssa ja ruuhka metroasemalla oli infernaalinen. Kuten jokainen saattaa aavistaa, ei matkustaminen täpötäydessä metrossa pahoinvoivana ole herkkua. Oksennuspussi oli valmiina käsien ulottuvilla koko ajan. Pääsimme kuitenkin kunnialla Düsseldorfin päärautatieasemalle ja edessä oli puolen tunnin junan odottelu. Yllätys yllätys, myös paikallisjuna oli kuin nuijalla lyöty ja tarjolla oli vain seisomapaikkoja. No minä istuin junan eteisessä tasapersein lattialle muina miehinä. En kerta kaikkiaan pystynyt olemaan jalkeilla. Onneksi Iida-ystävä lähti saattamaan minua, koska hänkin tunsi jonkin sortin huonoa oloa.

Lopulta, vihdoin ja viimein pääsimme hostelliin ja minä heittäydyin suoraa päätä sänkyyn pitkälleni ja nukahdin saman tien. Yö meni palellessa ja hikoillessa ja varovasti join myös vissyä ja vitamiinimehua ja sain Eevan omaan vaivaansa hankkimia "oksennuksenesto"-pillereitä. Nyt lauantaiaamuna olo on jotakuinkin rahtusen verran parempi, mutta ei missään nimessä vieläkään hyvä. Olen jopa syönyt yhden banaanin ja vatsaystävällisen jogurttijuoman ja ne näyttäisivät pysyvän sisällä. Toivottavasti olo friskaantuu illaksi edes sen verran, että näkisi euroviisufinaalin jossakin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti