ESC 2016: Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovina palaa kolmen välivuoden jälkeen mukaan Eurovision laulukilpailuihin. Huhujen mukaan poissaolo johtui maan taloudellisesta tilanteesta. Vuonna 1993 kisoihin rantautuneen Bosnian menestys euroviisuissa on ollut tasaisen epätasaista. Kärkisijoja ei ole liiemmälti hätyytelty, lukuunottamatta Hari Mata Harin pronssisijaa armon Lordin vuonna 2006. Finaaliin Bosnia on kuitenkin semifinaaliaikakaudellakin yltänyt aina, kun he ovat olleet mukana.

Deen & Dalal featuring Ana Rucner & Jala - Ljubav je

Tänä vuonna Bosnia ja Hertsegovina luottaa kokemukseen. Fuad Backovic alias Deen (33) edusti maata jo vuonna 2004 säksättävällä "In the disco" -kappaleellaan. Rinnalleen hän saa Erato -duon toisen osapuolen Dalal Midhat-Talakićin (34), partasuisen räppärin Jalan (oik. Jasmin Fazlić, 29) sekä kroatialaisen sellistin Ana Rucnerin (33). Sekalainen seurakunta esittää modernisti maustetun Balkan-balladin "Ljubav je" ("Rakkaus on"), joka on yksi tämän vuoden euroviisujen harvoja ei-englanninkielisiä kappaleita. Bosnian lisäksi vain Macedonia esittää edustussävelmänsä kokonaan äidinkielellään. Itävallan ranskankielisen kappaleen lisäksi muita kieliä kuullaan englannin lisäksi vain Kreikan, Bulgarian, Ukrainan, Ranskan ja Italian kappaleissa.

"Ljubav je" täyttää kohtalaisesti viisuihin vakiintuneen Balkan-balladi-kiintiön tarjoamatta kuitenkaan mitään uutta tai ihmeellistä, jos sellaiseksi ei nyt lasketa c-osan lyhyttä räppisessiota. Sellomelodia tuntuu olevan kappaleessa myös tärkeässä roolissa ja Ana soittaa ilmaselloa esikatseluvideon perusteella kohtalokkaan näyttävästi. Eurooppalaiset, suomalaiset mukaanlukien ovat tunnetusti pitäneet tämäntyyppisistä vedoista, joten lajinsa ainoana edustajana uskallan veikata Bosnialle finaalipaikkaa. Esikatseluvideon julkaisun jälkeen kappaleesta on julkaistu myös uudelleen tuotettu versio, joka on niin ikään kuultavissa alla.

Ljubav je (uusi versio, vain ääni)

ESC 2016: Azerbaidžan

Azerbaidžan on euroviisujen lempi-inhokki. Maan ihmisoikeustilanne nousi tapetille Azerbaidžanin isännöidessä Eurovision laulukilpailuja vuonna 2012. Tehtiinpä aiheesta dokumenttikin. Lisäksi maata on syytetty mm. euroviisulopputulosten manipuloinnista. Villeimmät huhut kertovat valtiollisen poliisin kuulustelleen henkilöitä, jotka ovat äänestäneet euroviisuissa Azerbaidžanin pahinta vihamiestä Armeniaa. Menestys euroviisuissa on kuitenkin ollut alusta lähtien vertaansa vailla. Kaikkina kahdeksana vuotena Azerbaidžan on yltänyt euroviisufinaaliin ja voiton lisäksi tuloslistasta löytyy yksi hopeasija ja yksi pronssisija. Kahtena viime vuotena Azerbaidžan on tosin yllättäen nähty finaalin kärkikymmenikön ulkopuolella. Toistaiseksi ainoan voittonsa Azerbaidžan nappasi vuonna 2011 osanottajamaiden määrään suhteutettuna kaikkien aikojen heikoimmalla pistesaaliilla.

Samra - Miracle


Azerbaidžan on lähes aina luottanut euroviisukappaleissaan ruotsalaisiin tekijöihin. Niin tänäkin vuonna, kun "Miracle"-biisin tekijöiksi on merkitty Henrik Wikström, Jakke Erixson ja Amir Aly. Kappaleen esittäjä Samra Rahimli on 21-vuotias neitokainen, joka on hankkinut kannuksensa osallistumalla mm. Turkin sekä Azerbaidžanin The Voice -kilpailuihin. Paketin voisi Azerbaidžanin tapauksessa todeta jälleen olevan kasassa. Ruotsalainen tehotuotanto vakuuttaa ja tumma kaunotar laulaa nätisti. Hieman hengetön, mutta en uskalla olla ennustamatta finaalipaikkaa jo pelkästään siitäkin syystä, että Azerbaidžan nyt aina vaan menee finaaliin.

ESC 2016: Itävalta

Olen saanut blogissani käsiteltyä tämän vuoden Eurovision laulukilpailujen ensimmäisen semifinaalin alkupuoliskolle arvotut esiintyjämaat. Seuraavaksi on vuorossa ensimmäisen semifinaalin loppupuolisko, jossa englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaan esiintyvät Itävalta, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, Kypros, Tšekki, Viro, Islanti, Malta ja Montenegro. Lopullista, tarkempaa esiintymisjärjestystä ei ole siis vielä päätetty.

Näin ollen seuraavana esittelyvuoroon saapuu Itävalta, jossa eurooppalaista laulujuhlaa vietettiin viime keväänä. "Parrakas nainen" Conchita Wurst toi voitollaan kisat pitkästä aikaa Euroopan ytimeen, historialliseen Wieniin. Tätä ennen Itävallalla oli plakkarissaan yksi euroviisuvoitto vuodelta 1966, jolloin megatähti Udo Jürgens lauloi että "Merci, chérie". Sääli, että Udo poistui keskuudestamme joulukuussa 2014 eikä ehtinyt riemuita Itävallan isännöintiä.

Kahdesta voitosta huolimatta Itävallan viisutaival on ollut pitkä ja kivinen. Mukaan he tulivat jo toisiin Eurovision laulukilpailuihin vuonna 1957 ja sijoittuivat heti kättelyssä viimeisiksi. Sittemmin jumbosijoja on kertynyt kahdeksan kappaletta ja nolliltakaan ole vältytty. Karuinta oli ehkä viime vuoden finaalissa nollille jääminen, sillä harvoin isäntämaata kohdellaan noin kaltoin. Vuosien varrelle mahtuu jos jonkin sorttista kokeilua ja toki myös muutama onnistuminen. Välillä on myös Itävallassa oltu niin loukkaantuneita, että kisat on jätetty kokonaan väliin.


Zoë - Loin d'ici


Tänä vuonna Itävalta on mukana vaihteeksi ihan kivalla kappaleella "Loin d'ici", joka esitetään ehkä yllättäenkin ranskankielellä. Vasta 19-vuotias Zoë Straub on sirkeä neitokainen, joka on laulanut kilpaa jo lapsukaisena. Euroviisukarsintoihin hän otti osaa jo viime vuonna, mutta kappaleen "Quel filou" sijoitus oli kolmas. Zoën kokonaan ranskankielinen esikoisalbumi "Debut" ilmestyi lokakuussa 2015 ja se sisälsi myös tämänvuotisen euroviisukappaleen. Euroviisujen nykysäännöthän mahdollistavat, että 1. syyskuuta jälkeen julkaistut kappaleet ovat oikeutettuja osallistumaan seuraavan kevään euroviisuihin. Äärimmäisessä tapauksessa siis toukokuussa jonkun maan edustajana kuultava kappale voi olla yli kahdeksan kuukautta vanha.

No suurin osa eurooppalaisista kuullee "Loin d'icin" ensimmäistä kertaa euroviisusemifinaalissa 10. toukokuuta 2016. Melko todennäköistä on, että he kuulevat sen samalla myös viimeistä kertaa. Mutta se ei tarkoita, että Itävallan söpö popkappale olisi huono. Ehkä "Joe le taxi" -hengessään vain vähän naiivi ja vanhanaikainen. Itsehän kuuntelen tätä ihan sujuvasti, mutta luulen puhelinäänestäjät ja tuomaristot eri puolilla Eurooppaa eivät jaksa innostua. Toivottavasti olen väärässä.

ESC 2016: San Marino

Euroopan kolmanneksi pienin valtio San Marino on tuonut hauskan lisämausteensa Eurovision laulukilpailuihin tällä vuosikymmenellä. Italian ympäröimä San Marino on väkiluvultaan suurinpiirtein Riihimäen kaupungin kokoinen, mutta pinta-alaltaan vain noin puolet Riihimäestä. Ensimmäisen epäonnisen yrityksensä euroviisuissa San Marino teki vuonna 2008, mutta italiankielellä esiintynyt Miodio -yhtye jäi semifinaalin viimeiseksi. Sanmarinolaiset laittoivat mietintämyssyn päähänsä pariksi vuodeksi ja palasivat kisaan vuonna 2011 tummaihoisen Senit -laulajattaren kanssa. Finaalipaikka jäi silloinkin haaveeksi.


Seuraavana vuonna hätiin kutsuttiin itse Mr. Eurovision eli saksalaistuottaja Ralph Siegel. Setä Siegel (71) on säveltänyt tähän päivään mennessä 24 euroviisuedustussävelmää, joista suurimman osan Saksalle mutta mukana on myös Luxemburgin, Sveitsin ja Montenegron lippujen alla laulettuja euroviisuja. Kirkkaimman mitalin Siegelin sävellys saavutti vuonna 1982, kun Länsi-Saksa voitti euroviisut Nicolen esittämällä kappaleella "Ein bisschen Frieden". San Marinolle Ralph Siegel tuotti Valentina Monettan esitettäväksi leikkisän rallin "Facebook uh-oh-oh", jonka nimessä oli kuitenkin euroviisujen sääntöjen vastaisesti mainittu tuotemerkki. Pienen harkitun kohun jälkeen takataskusta löytyi välittömästi uudelleen sanoitettu versio "The Social network song".


Voimakaksikko Siegel/Monetta jämähtivät San Marinon edustustiimiksi peräti kolmeksi vuodeksi, sillä myös kaksi seuraavaa edustuskappaletta olivat Siegelin säveltämiä ja Valentinan esittämiä. Tämä on neljäs kerta euroviisuhistoriassa, kun sama laulaja edustaa samaa maata kolmena peräkkäisenä vuotena. Kolme aikaisempaa Lys Assia, Corry Brokken ja Udo Jürgens ovat kaikki tosin myös voittaneet euroviisut. Näin ei käynyt ennusmerkeistä huolimatta Valentina Monettalle, mutta sentään San Marinon ensimmäinen - ja toistaiseksi ainoa - finaalipaikka irtosi kolmannella yrittämällä vuonna 2014. Liekö syynä ollut, että Ralph kampesi itsensä euroviisuestradille flyygelin taakse? Siegel sivusi omaa ennätystään säveltäessään San Marinon edustussävelmän myös vuonna 2015, tosin nuorisoduo Michele Perniolan ja Anita Simoncinin esitettäväksi. Aiemmin Siegel sävelsi neljä peräkkäistä Saksan edustuskappaletta vuosina 1979-1982. Silloinhan sävellysyritykset huipentuivat viisuvoittoon, mutta nytkään ennusmerkeillä ei ollut merkitystä ja San Marino karsiutui viime vuonna jälleen finaalista.


Serhat - I didn't know


Tänä vuonna San Marino vaihtaa pussiinsa uudet eväät ja edustustehtäviin pääsee turkkilainen tv-persoona ja laulaja Serhat (oik. Ahmet Serhat Hacıpaşalıoğlu, 51). Vuonna 1997 alkaneen lauleskelun lisäksi Serhat on isännöinyt mm. paikallista versiota Jeopardy-tietokilpailusta eli Rizikoa Turkin televisiossa. Leonard Cohen -tyyppisen laulutavan ja tumman äänen omaava Serhat sai euroviisufanien suupielet kääntymään hymyyn julkaistuaan verkkaisen edustusballadinsa "I didn't know". Kuinka ollakaan pian julkaistiin kappaleesta uusi versio, jossa tunnelmapala muuttui Baccara-henkiseksi retrodiscoksi ja samalla ilmoitettiin, että discoversio on se mikä kuullaan Tukholmassa. Spotifynkin valikoimiin kuuluvalta Serhatin singleltä löytyy kappaleesta vielä muutama muukin erilainen näkemys.

San Marino on kyllä tämän vuoden ehdoton väriläiskä, mutta veikkaan että ihmiset eivät naurunremakaltaan tai vähintään hämmennykseltään kykene tätä kappaletta finaaliin asti äänestämään. Seuraavan päivän kahvipöytäkeskusteluihin San Marinosta saadaan kuitenkin hyvä aihe. Kuten myös kuvamateriaalia kymmenen vuoden päästä euroviisujen 70-vuotisjuhlavuoden hupikoostepotpuriin, sinne Fredin ja Ystävien rinnalle.

I didn't know (disco-versio)

I didn't know (ballaadi-versio)

ESC 2016: Venäjä

Rakas itänaapurimme Venäjä on suhtautunut Eurovision laulukilpailuihin vuosituhannen vaihteesta lähtien asiaankuuluvalla vakavuudella. Ensimmäistä kertaa he kyllä olivat mukana jo vuonna 1994, mutta muutamat 1990-luvun kokeilut jäivät hapuileviksi vaikka edustustehtävissä nähtiinkin maan suurimpia tähtiä kuten Philipp Kirkorov ja Alla Pugecheva. Modernimman vaihteen löydyttyä Venäjä on nähty usein kärkikahinoissa ja napsahtipa maalle voittokin vuonna 2008, kun Lordille kaksi vuotta aiemmin karvaan tappion kokenut poppari Dima Bilan kirkasti mitalinsa kultaiseksi. Viime vuonna Polina Gagarina lauloi Venäjän komeasti hopealle.


Sergey Lazarev - You are the only one

Tänä vuonna Venäjä kantaa jostain syystä painavinta ennakkosuosikin viittaa. Edustustehtävät on kabineteissa päätetty langettaa 32-vuotiaan salskean Sergey Lazarevin hyvinmuodostuneille hartioille. Veikkaan, että pienemmät ansiot aiheesta eivät kuulu Philipp Kirkoroville, joka on jälleen kerran miljoonaomaisuutensa turvin vastaamassa tuotantopuolesta. Sävellystyössä Kirkorovilla on ollut jo perinteiseksi muodostuneeseen tapaan toinen euroviisukonkari, kreikkalainen Dimitris Kontopoulos, joka on haka kynäilemään tarttuvia discokappaleita. Pikkurahasta ei siis ole puutetta, kun kuvataan esikatseluvideoita tai rakennetaan lavaylöspanoja. Eikä menestyksen pitäisi kiikastaa Sergeyn lahjoistakaan.

Sergey Lazarev on omistanut koko elämänsä esittävälle taiteelle ja vaikka ikää mittarissa on vasta mainitut 32, on hän ehtinyt laulaa ja näytellä jo ympäri maailmaa. Vuosina 2000-2006 Sergey vaikutti duossa Smash!!, jota pidettiin eräänlaisena miespuolisena vastineena suositulle t.A.T.u. -duolle. Olivatpa t.A.T.u.:n tyttöset Lena ja Yulia Sergeylle entuudestaan tuttujakin, sillä he olivat yhdessä Smash!!:n toisen osapuolen Vlad Topalovin kanssa kuuluneet lapsiyhtye Neposediin.
Vuonna 2003 julkaistu Smash!!:n esikoisalbumi "Freeway" saavutti suurta menestystä itäisessä Euroopassa ja Aasiassa, ja erityisesti singlehitti "Belle" on tutustumisen arvoinen. Vuonna 2007 Sergey siirtyi soolouralle ja soololevyjä on julkaistu tähän mennessä neljä kappaletta. Vuonna 2008 hän yritti ensimmäisen kerran päästä Venäjän euroviisuedustajaksi, mutta hävisi karsinnan ehkä onneksikin myöhemmin koko kisat voittaneelle Dima Bilanille.

Venäjän tämänvuotinen edustussävelmä "You are the only one" kuulostaa siltä, kuin se olisi sävelletty taskulaskimilla. Niin täydellinen popkappale on kyseessä, ettei sitä voi syyttää edes muoviseksi. Jotain vanhaa, jotain uutta, ja niin edelleen. Kaiken kukkuraksi videolla Sergeyn seurana hengailee Miss Universum Venäjä 2015 Vladislava Evtushenko, joka sijoittui Miss Venäjä kisassa toiseksi mutta edusti maataan Miss Universum kilpailussa. Tämänvuotista tasoa Eurovision laulukilpailuissa on kuvailtu hyväksi ja sellainen se onkin, mutta myös hyvin tasainen ja suuret voittajasuosikit loistavat poissaolollaan. Ehkä juuri siksi Venäjän rahtusen vanhanaikainenkin schlagerdisco saattaa vetää pisimmän korren. Menestys on taattua, mutta riittävätkö voimavarat siihen kaikkein kirkkaimpaan kruunuun? Pietari 2017?

Katso myös: Smash!! - Belle

ESC 2016: Alankomaat

Alankomaat on yksi seitsemästä Euroopan maasta, joka on osallistunut Eurovision laulukilpailuihin ensimmäisestä vuoden 1956 kilpailusta lähtien. Mukana ollaankin oltu neljää välivuotta lukuunottamatta. Vuosien 1985 ja 1991 poisjääntien syytä en tiedä, mutta vuosina 1995 ja 2002 kisat jäivät väliin edellisvuosien heikon menestyksen johdosta. Muutenkin 2000-luvulla Alankomaiden menestys oli uskomattoman surkeaa, kunnes vuonna 2014 The Common Linnets -yhtye nousi monien yllätykseksi lopputuloksissa hopealle ihan tavallisella popballadillaan. Menestystä oli toki edellisvuonna jo pohjustanut yksi maan suosituimmista poppareista Anouk, joka nosti Alankomaat ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen euroviisufinaaliin ja siellä topteniin. Kaukana olivat siis menestysvuodet ja vuonna 1975 saavutettu neljäs, mutta samalla viimeisin euroviisuvoitto.

Viime vuonna Alankomaat floppasi, vaikka eväät olivat periaatteessa kahden aiemman menestysvuoden kaltaiset: taitava solisti esittämässä konstailematonta sävelmää. Jokin meni vain vikaan ja Trijntje Oosterhuisin konstailemattomat konstit eivät riittäneet finaalipaikkaan. Toiset ovat syyttäneet Trijntjen esiintymisasua, josta hän pokkasi kyseenalaisen "Barbara Dex palkinnon", joka siis myönnetään vuosittain euroviisufanien mielestä epäesteettisimmän esiintymiskretongin kannattelijalle.


Douwe Bob - Slow down

Nyt jatketaan kuitenkin edelleen hyväksi havaitulla linjalla ja Alankomaiden yleisradio on jälleen kutsunut edustajansa sisäisellä valinnalla. Kunnian saa 23-vuotias laulaja-lauluntekijä Douwe Bob, joka nousi kuuluisuuteen vuonna 2012 Talent-ohjelman voiton myötä. Hänen folk- ja kantrisävytteitä sisältävä musiikkinsa on nauttinut kotimaassa suurta suosiota ja kaksi julkaistua albumia ovat menestyneet hienosti. Tuoreempi "Pass it on" nousi viime vuonna jopa Alankomaiden listan ykköseksi. Uusi albumi "Fool bar" on julkaisua vaille valmis ja euroviisukappale "Slow down" on siltä ensimmäinen singlelohkaisu.

Douwe Bobin rento, tarttuva ja hyväntuulinen kantripop sopii joskus hieman teennäisten euroviisukappaleiden keskelle kuin neilikka kevätniitylle. Koko paketti musiikkivideoineen on ammattimaisesti koottu ja Douwen kaltaiselle lahjakasta ja hauskannäköistä veikkoa on helppo fanittaa. Kappaleen sanoma "Slow down" sopii sekin nykypäivän hektiseen ilmapiiriin. Alankomaiden pitäisi mennä heittämällä finaaliin.

ESC 2016: Moldova

Euroopan köyhimpiin maihin lukeutuva Moldova liittyi euroviisuperheeseen toisessa isossa aallossa 2000-luvun puolivälissä, tarkemmin sanottuna vuonna 2005. Taival alkoi räväkästi, kun Zdob si Zdub -yhtye nousi finaalissa hienosti kuudenneksi. Kaikkihan me muistamme sen rumpua lyövän mummon: "Bunica bate toba". Sen jälkeen menestys on ollut vaihtelevampaa ja vaikka mukana on sinnitelty joka vuosi, on topteniin ylletty vain kerran. Se tapahtui Helsingissä kaksi vuotta debyytin jälkeen Natalia Barbun ansiosta. Kahtena viime vuotena 2014-2015 on jäänyt myös finaalipaikka haaveeksi.


Lidia Isac - Falling Stars

Pietarissa, Venäjällä syntynyt Lidia Isac (23) voitti Moldovan euroviisukarsinnan ja sai näin ollen matkalipun Tukholmaan. Dramaattisen, joskin rahtusen vanhanaikaisen discokappaleen "Falling stars" tekijätiimistä löytyy ruotsalaisvahvistus Gabriel Alares, joka on ollut mukana kynäilemässä myös Norjan tämänvuotista edustusviisua. Muut tekijät ovat Sebastian Lestapier, Leonid Gutkin ja Ellen Berg. Niin paljon kuin itse moldovalaisesta draamadiscosta tykkäänkin, pelkään että aika on ajanut euroviisuissakin tämäntyyppisten kappaleiden ohitse. Lidiaakaan kun ei ole ylimääräisellä karismalla tai esiintymisvarmuudella päästy vielä pilaamaan. Luulen, että Moldovan tähden liikkumasuunta on tänäkin vuonna putoava, ja finaali jää haaveeksi.