torstai 31. maaliskuuta 2016

ESC 2016: San Marino





Euroopan kolmanneksi pienin valtio San Marino on tuonut hauskan lisämausteensa Eurovision laulukilpailuihin tällä vuosikymmenellä. Italian ympäröimä San Marino on väkiluvultaan suurinpiirtein Riihimäen kaupungin kokoinen, mutta pinta-alaltaan vain noin puolet Riihimäestä. Ensimmäisen epäonnisen yrityksensä euroviisuissa San Marino teki vuonna 2008, mutta italiankielellä esiintynyt Miodio -yhtye jäi semifinaalin viimeiseksi. Sanmarinolaiset laittoivat mietintämyssyn päähänsä pariksi vuodeksi ja palasivat kisaan vuonna 2011 tummaihoisen Senit -laulajattaren kanssa. Finaalipaikka jäi silloinkin haaveeksi.


Seuraavana vuonna hätiin kutsuttiin itse Mr. Eurovision eli saksalaistuottaja Ralph Siegel. Setä Siegel (71) on säveltänyt tähän päivään mennessä 24 euroviisuedustussävelmää, joista suurimman osan Saksalle mutta mukana on myös Luxemburgin, Sveitsin ja Montenegron lippujen alla laulettuja euroviisuja. Kirkkaimman mitalin Siegelin sävellys saavutti vuonna 1982, kun Länsi-Saksa voitti euroviisut Nicolen esittämällä kappaleella "Ein bisschen Frieden". San Marinolle Ralph Siegel tuotti Valentina Monettan esitettäväksi leikkisän rallin "Facebook uh-oh-oh", jonka nimessä oli kuitenkin euroviisujen sääntöjen vastaisesti mainittu tuotemerkki. Pienen harkitun kohun jälkeen takataskusta löytyi välittömästi uudelleen sanoitettu versio "The Social network song".


Voimakaksikko Siegel/Monetta jämähtivät San Marinon edustustiimiksi peräti kolmeksi vuodeksi, sillä myös kaksi seuraavaa edustuskappaletta olivat Siegelin säveltämiä ja Valentinan esittämiä. Tämä on neljäs kerta euroviisuhistoriassa, kun sama laulaja edustaa samaa maata kolmena peräkkäisenä vuotena. Kolme aikaisempaa Lys Assia, Corry Brokken ja Udo Jürgens ovat kaikki tosin myös voittaneet euroviisut. Näin ei käynyt ennusmerkeistä huolimatta Valentina Monettalle, mutta sentään San Marinon ensimmäinen - ja toistaiseksi ainoa - finaalipaikka irtosi kolmannella yrittämällä vuonna 2014. Liekö syynä ollut, että Ralph kampesi itsensä euroviisuestradille flyygelin taakse? Siegel sivusi omaa ennätystään säveltäessään San Marinon edustussävelmän myös vuonna 2015, tosin nuorisoduo Michele Perniolan ja Anita Simoncinin esitettäväksi. Aiemmin Siegel sävelsi neljä peräkkäistä Saksan edustuskappaletta vuosina 1979-1982. Silloinhan sävellysyritykset huipentuivat viisuvoittoon, mutta nytkään ennusmerkeillä ei ollut merkitystä ja San Marino karsiutui viime vuonna jälleen finaalista.


Serhat - I didn't know


Tänä vuonna San Marino vaihtaa pussiinsa uudet eväät ja edustustehtäviin pääsee turkkilainen tv-persoona ja laulaja Serhat (oik. Ahmet Serhat Hacıpaşalıoğlu, 51). Vuonna 1997 alkaneen lauleskelun lisäksi Serhat on isännöinyt mm. paikallista versiota Jeopardy-tietokilpailusta eli Rizikoa Turkin televisiossa. Leonard Cohen -tyyppisen laulutavan ja tumman äänen omaava Serhat sai euroviisufanien suupielet kääntymään hymyyn julkaistuaan verkkaisen edustusballadinsa "I didn't know". Kuinka ollakaan pian julkaistiin kappaleesta uusi versio, jossa tunnelmapala muuttui Baccara-henkiseksi retrodiscoksi ja samalla ilmoitettiin, että discoversio on se mikä kuullaan Tukholmassa. Spotifynkin valikoimiin kuuluvalta Serhatin singleltä löytyy kappaleesta vielä muutama muukin erilainen näkemys.

San Marino on kyllä tämän vuoden ehdoton väriläiskä, mutta veikkaan että ihmiset eivät naurunremakaltaan tai vähintään hämmennykseltään kykene tätä kappaletta finaaliin asti äänestämään. Seuraavan päivän kahvipöytäkeskusteluihin San Marinosta saadaan kuitenkin hyvä aihe. Kuten myös kuvamateriaalia kymmenen vuoden päästä euroviisujen 70-vuotisjuhlavuoden hupikoostepotpuriin, sinne Fredin ja Ystävien rinnalle.


I didn't know (disco-versio)


I didn't know (ballaadi-versio)

ESC 2016: Venäjä




Rakas itänaapurimme Venäjä on suhtautunut Eurovision laulukilpailuihin vuosituhannen vaihteesta lähtien asiaankuuluvalla vakavuudella. Ensimmäistä kertaa he kyllä olivat mukana jo vuonna 1994, mutta muutamat 1990-luvun kokeilut jäivät hapuileviksi vaikka edustustehtävissä nähtiinkin maan suurimpia tähtiä kuten Philipp Kirkorov ja Alla Pugecheva. Modernimman vaihteen löydyttyä Venäjä on nähty usein kärkikahinoissa ja napsahtipa maalle voittokin vuonna 2008, kun Lordille kaksi vuotta aiemmin karvaan tappion kokenut poppari Dima Bilan kirkasti mitalinsa kultaiseksi. Viime vuonna Polina Gagarina lauloi Venäjän komeasti hopealle.


Sergey Lazarev - You are the only one

Tänä vuonna Venäjä kantaa jostain syystä painavinta ennakkosuosikin viittaa. Edustustehtävät on kabineteissa päätetty langettaa 32-vuotiaan salskean Sergey Lazarevin hyvinmuodostuneille hartioille. Veikkaan, että pienemmät ansiot aiheesta eivät kuulu Philipp Kirkoroville, joka on jälleen kerran miljoonaomaisuutensa turvin vastaamassa tuotantopuolesta. Sävellystyössä Kirkorovilla on ollut jo perinteiseksi muodostuneeseen tapaan toinen euroviisukonkari, kreikkalainen Dimitris Kontopoulos, joka on haka kynäilemään tarttuvia discokappaleita. Pikkurahasta ei siis ole puutetta, kun kuvataan esikatseluvideoita tai rakennetaan lavaylöspanoja. Eikä menestyksen pitäisi kiikastaa Sergeyn lahjoistakaan.

Sergey Lazarev on omistanut koko elämänsä esittävälle taiteelle ja vaikka ikää mittarissa on vasta mainitut 32, on hän ehtinyt laulaa ja näytellä jo ympäri maailmaa. Vuosina 2000-2006 Sergey vaikutti duossa Smash!!, jota pidettiin eräänlaisena miespuolisena vastineena suositulle t.A.T.u. -duolle. Olivatpa t.A.T.u.:n tyttöset Lena ja Yulia Sergeylle entuudestaan tuttujakin, sillä he olivat yhdessä Smash!!:n toisen osapuolen Vlad Topalovin kanssa kuuluneet lapsiyhtye Neposediin.
Vuonna 2003 julkaistu Smash!!:n esikoisalbumi "Freeway" saavutti suurta menestystä itäisessä Euroopassa ja Aasiassa, ja erityisesti singlehitti "Belle" on tutustumisen arvoinen. Vuonna 2007 Sergey siirtyi soolouralle ja soololevyjä on julkaistu tähän mennessä neljä kappaletta. Vuonna 2008 hän yritti ensimmäisen kerran päästä Venäjän euroviisuedustajaksi, mutta hävisi karsinnan ehkä onneksikin myöhemmin koko kisat voittaneelle Dima Bilanille.

Venäjän tämänvuotinen edustussävelmä "You are the only one" kuulostaa siltä, kuin se olisi sävelletty taskulaskimilla. Niin täydellinen popkappale on kyseessä, ettei sitä voi syyttää edes muoviseksi. Jotain vanhaa, jotain uutta, ja niin edelleen. Kaiken kukkuraksi videolla Sergeyn seurana hengailee Miss Universum Venäjä 2015 Vladislava Evtushenko, joka sijoittui Miss Venäjä kisassa toiseksi mutta edusti maataan Miss Universum kilpailussa. Tämänvuotista tasoa Eurovision laulukilpailuissa on kuvailtu hyväksi ja sellainen se onkin, mutta myös hyvin tasainen ja suuret voittajasuosikit loistavat poissaolollaan. Ehkä juuri siksi Venäjän rahtusen vanhanaikainenkin schlagerdisco saattaa vetää pisimmän korren. Menestys on taattua, mutta riittävätkö voimavarat siihen kaikkein kirkkaimpaan kruunuun? Pietari 2017?




Katso myös: Smash!! - Belle



ESC 2016: Alankomaat





Alankomaat on yksi seitsemästä Euroopan maasta, joka on osallistunut Eurovision laulukilpailuihin ensimmäisestä vuoden 1956 kilpailusta lähtien. Mukana ollaankin oltu neljää välivuotta lukuunottamatta. Vuosien 1985 ja 1991 poisjääntien syytä en tiedä, mutta vuosina 1995 ja 2002 kisat jäivät väliin edellisvuosien heikon menestyksen johdosta. Muutenkin 2000-luvulla Alankomaiden menestys oli uskomattoman surkeaa, kunnes vuonna 2014 The Common Linnets -yhtye nousi monien yllätykseksi lopputuloksissa hopealle ihan tavallisella popballadillaan. Menestystä oli toki edellisvuonna jo pohjustanut yksi maan suosituimmista poppareista Anouk, joka nosti Alankomaat ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen euroviisufinaaliin ja siellä topteniin. Kaukana olivat siis menestysvuodet ja vuonna 1975 saavutettu neljäs, mutta samalla viimeisin euroviisuvoitto.

Viime vuonna Alankomaat floppasi, vaikka eväät olivat periaatteessa kahden aiemman menestysvuoden kaltaiset: taitava solisti esittämässä konstailematonta sävelmää. Jokin meni vain vikaan ja Trijntje Oosterhuisin konstailemattomat konstit eivät riittäneet finaalipaikkaan. Toiset ovat syyttäneet Trijntjen esiintymisasua, josta hän pokkasi kyseenalaisen "Barbara Dex palkinnon", joka siis myönnetään vuosittain euroviisufanien mielestä epäesteettisimmän esiintymiskretongin kannattelijalle.


Douwe Bob - Slow down

Nyt jatketaan kuitenkin edelleen hyväksi havaitulla linjalla ja Alankomaiden yleisradio on jälleen kutsunut edustajansa sisäisellä valinnalla. Kunnian saa 23-vuotias laulaja-lauluntekijä Douwe Bob, joka nousi kuuluisuuteen vuonna 2012 Talent-ohjelman voiton myötä. Hänen folk- ja kantrisävytteitä sisältävä musiikkinsa on nauttinut kotimaassa suurta suosiota ja kaksi julkaistua albumia ovat menestyneet hienosti. Tuoreempi "Pass it on" nousi viime vuonna jopa Alankomaiden listan ykköseksi. Uusi albumi "Fool bar" on julkaisua vaille valmis ja euroviisukappale "Slow down" on siltä ensimmäinen singlelohkaisu.

Douwe Bobin rento, tarttuva ja hyväntuulinen kantripop sopii joskus hieman teennäisten euroviisukappaleiden keskelle kuin neilikka kevätniitylle. Koko paketti musiikkivideoineen on ammattimaisesti koottu ja Douwen kaltaiselle lahjakasta ja hauskannäköistä veikkoa on helppo fanittaa. Kappaleen sanoma "Slow down" sopii sekin nykypäivän hektiseen ilmapiiriin. Alankomaiden pitäisi mennä heittämällä finaaliin.



tiistai 29. maaliskuuta 2016

ESC 2016: Moldova



Euroopan köyhimpiin maihin lukeutuva Moldova liittyi euroviisuperheeseen toisessa isossa aallossa 2000-luvun puolivälissä, tarkemmin sanottuna vuonna 2005. Taival alkoi räväkästi, kun Zdob si Zdub -yhtye nousi finaalissa hienosti kuudenneksi. Kaikkihan me muistamme sen rumpua lyövän mummon: "Bunica bate toba". Sen jälkeen menestys on ollut vaihtelevampaa ja vaikka mukana on sinnitelty joka vuosi, on topteniin ylletty vain kerran. Se tapahtui Helsingissä kaksi vuotta debyytin jälkeen Natalia Barbun ansiosta. Kahtena viime vuotena 2014-2015 on jäänyt myös finaalipaikka haaveeksi.


Lidia Isac - Falling Stars

Pietarissa, Venäjällä syntynyt Lidia Isac (23) voitti Moldovan euroviisukarsinnan ja sai näin ollen matkalipun Tukholmaan. Dramaattisen, joskin rahtusen vanhanaikaisen discokappaleen "Falling stars" tekijätiimistä löytyy ruotsalaisvahvistus Gabriel Alares, joka on ollut mukana kynäilemässä myös Norjan tämänvuotista edustusviisua. Muut tekijät ovat Sebastian Lestapier, Leonid Gutkin ja Ellen Berg. Niin paljon kuin itse moldovalaisesta draamadiscosta tykkäänkin, pelkään että aika on ajanut euroviisuissakin tämäntyyppisten kappaleiden ohitse. Lidiaakaan kun ei ole ylimääräisellä karismalla tai esiintymisvarmuudella päästy vielä pilaamaan. Luulen, että Moldovan tähden liikkumasuunta on tänäkin vuonna putoava, ja finaali jää haaveeksi.



maanantai 28. maaliskuuta 2016

ESC 2016: Unkari


Unkari pyrki mukaan euroviisuihin samassa hötäkässä kuin muutama päivä sitten esittelemäni Kroatia, mutta vuonna 1993 sille kävi vähän kehnommin. Ensimmäiseksi edustajaksi hamunnut Andrea Szulák karsiutui jo Ljubljanan alkukarsinnassa. Tosin heti seuraavana vuonna, kun Unkari pääsi suoraan kansainväliseen finaaliin, sijoittui heidän edustajansa Friderika hienosti neljänneksi. Muuten Unkarin viisuhistoria on ollut harvinaisen monenkirjava, erilaisia tyylejä kokeileva ja lopputuloksiltaan epätasainen, eikä välivuosiltakaan ole vältytty. Historian toiseksi paras sijoitus on kuitenkin kahden vuoden takaa, kun dramaattinen "Running" sijoittui Kööpenhaminassa viidenneksi András Kálay-Saundersin tulkitsemana.

Freddie - Pioneer

Salskea 25-vuotias Gábor Alfréd Fehérvári alias Freddie voitti Unkarin monivaiheisen euroviisukarsinnan melko suvereenisti, sillä hän sekä tuomareiden että yleisön ykkössuosikki kisan kaikissa käänteissä. Ehdokkaita oli kaiken kaikkiaan hulppeat 30 kappaletta. Freddie nousi kuuluisuuteen Unkarissa Rising Star -kykykilpailun ensimmäisellä kaudella vuonna 2014, jossa hän sijoittui neljänneksi. Israelista lähtöisin oleva formaatti on läheistä sukua Idolsin ja The Voicen kaltaisille laulukilpailuille, mutta poikkeaa erityisesti siinä että tässä ohjelmassa katsojat voivat äänestää kisailijan kotiin reaaliaikaisesti mobiili-sovelluksen avulla. Euroviisuissa Freddie esittää Borbála Csarnain tekemän dramaattisen popkappaleen "Pioneer", joka on jo noussut Unkarin singlelistan ykköseksi. Euroviisufanit ovat ottaneet pitkänhuiskean raspikurkun avosylin vastaan, ja karismaattiselta kaverilta hän vaikuttaakin. "Pioneer" on varsin uskottava kokonaisuus, jolle on helppo povata ainakin kohtalaista menestystä myös Tukholmassa.


ESC 2016: Kreikka


Talousvaikeuksiensa kanssa sinnittelevä Kreikka on kaikesta huolimatta osallistunut sinnikkäästi Eurovision laulukilpailuihin joka vuosi vuodesta 2001 lähtien. Näin siitäkin huolimatta, että Kreikan yleisradioyhtiökin meni muutama vuosi sitten konkurssiin ja lopetti toimintansa. Syriza-puolueen vaalivoiton jälkeen yleisradio pantiin uudelleen pystyyn ja nyt vetovastuu euroviisuissakin on taas nykymuotoisella Kreikan yleisradiolla ERT:llä. Vuonna 1974 alkanut Kreikan euroviisutaru on ollut varsinkin vuosituhannen vaihduttua suhteellisen menestyksekäs. He ovat esimerkiksi vuonna 2004 alkaneella semifinaaliaikaudella edenneet joka vuosi kirkkaasti finaaliin ja useimmiten sijoittuneet sielläkin kärkikymmenikköön. Tosin muutamana viime vuotena voittokulku on alkanut osoittaa hiipumisen merkkejä ja tuoreimmat sijoitukset ovat finaalin 20. (2014) ja 19. (2015). Takataskussa on kuitenkin kolme pronssisijaa (2001, 2004 ja 2008) yksi voitto vuodelta 2005 ja suomalaisittainkin se on ikimuistoinen, sillä Suomi pokkasi ainokaisen voittonsa Lordin ansiosta juuri seuraavana vuonna Ateenassa.

Argo - Utopian land

Tänä vuonna Kreikka luottaa pitkästä aikaa televisioyhtiön sisäiseen valintaan, sillä julkinen euroviisukarsinta on ollut maan perinne vuodesta 2010 lähtien. Edustajaksi valittiin kansanmusiikkivivahteilla sävytettyä pop-musiikkia esittävä Argo-ryhmä. Kreikkalaissävyt on usein ennenkin värittäneet maan euroviisukappaleita, mutta nyt vielä tavallistakin voimakkaammin. Edustuskappale "Utopian land" on yhtyeen nokkamiehen ja toisen päävokalistin Vladimiros Sofianidiksen käsialaa. Hänen lisäkseen yhtyeessä on viisi muutakin jäsentä, kuten kappaleessa kuuluvimmin äänessä olevat naisvokalistit Christina Lachana ja Maria Venetikidou. Euroviisusääntöjen rajatessa lavalle nousevien esiintyjien määrää, joutuu huhujen mukaan Tukholmassa karsimaan rivistöjään, sillä he haluavat lavalle myös tanssijan.

"Utopian landin" kertosäkeistö lauletaan englanniksi, mutta säkeistöt kreikankielellä. Tekijöiden mukaan tekstissä heijastellaan Euroopan pakolais- ja talouskriiseihin, mutta voimakas sanoma jää hieman kryptiseksi. Ehkä taloudellisesti tasapainoinen Kreikka on se laulun "Utopian land"? Tasaisen rytmikäs kappale sisältää siis simppelin, englanninkielisen ja paljon toistoaikaa saavan kertosäkeen, joka tarttuu takaraivoon aika salakavalasti - halusit tai et. Lisäksi tarjolla on vähän niitä kaikkien aina peräänkuuluttamia "kansallisia piirteitä" sekä nuorekkaita rytmejä. Uskon Kreikan yltävän jälleen euroviisufinaaliin, enkä vain siksi että "se aina tekee niin".


perjantai 25. maaliskuuta 2016

ESC 2016: Suomi


Suomen taival Eurovision laulukilpailuissa alkoi 56 vuotta sitten vuonna 1961, mutta kehnon menestyksemme vuoksi vietetyistä välivuosista johtuen tämän vuoden edustuskappaleemme on järjestyksessään viideskymmenes. Pidettiinpä muiden pohjoismaiden kanssa taukoa myös vuonna 1970 edellisvuoden äänestyssekoiluja boikotoiden. Eräänlaista tasavuotisjuhlaa siis vietetään. Suomen edustaja on vuodesta 2012 lähtien valittu Yleisradion järjestämän Uuden Musiikin Kilpailun kautta ja niin tälläkin kertaa. Kisan säännöt ja koostumus on muuttunut lähes vuosittain, mutta nyt merkittävin ero edellisvuoteen nähden oli vain raatien antamien pisteiden ja yleisöäänestyksen välinen painoarvo. Molemmilla oli nyt puolet eli 50% äänivallasta. Raateina toimi kymmenen eri alojen edustajista koottua kansalaisraatia. Vaikuttamaan pääsivät esimerkiksi lapset, muusikot, euroviisuasiantuntijat ja asfalttimiehet.

Uuden Musiikin Kilpailun voittaja Sandhja Kuivalainen oli kansalaisraatien ylivoimainen suosikki, saaden yhteensä 98 pistettä. Toiseksi tullut Mikael Saari sai 72 pistettä ja kolmanneksi sijoittunut Saara Aalto 67 pistettä. Mutta näihin pisteisiin kun ynnättiin yleisöäänet, muuttui tilanne päälaelleen. Yleisöäänestyksen voittaja Saara Aalto sai kaikista äänistä 20,2% eli 87 pistettä, kakkonen Mikael Saari 18,4% eli 79 pistettä ja Sandhja sijoittui yleisöäänestyksessä vasta kolmanneksi 14,4% eli 62 pisteen saaliillaan. Niinpä Sandhjan yhteispistemääräksi muodostui 160 pistettä, jotka riittivät UMK-voittoon.

Uuden Musiikin Kilpailun 2016 finaalin lopputulokset
(suluissa kansalaisraatien pisteet + yleisöäänet = yhteispistemäärä):

1. Sandhja: Sing it away (98 + 62 = 160 p.)
2. Saara Aalto: No fear (67 + 87 = 154 p.)
3. Mikael Saari: On it goes (72 + 79 = 151 p.)
4. Barbe-Q-Barbies: Let me out (46 + 39 = 85 p.)
5. Annica Milán & Kimmo Blom: Good enough (34 + 46 = 81 p.)
6. Cristal Snow: Love is blind (41 + 39 = 80 p.)
7. Eini: Draamaa (32 + 29 = 61 p.)
8. Stella Christine: Ain't got time for boys (19 + 28 = 47 p.)
9. Tuuli Okkonen: Don't wake me up (20 + 21 = 41 p.)

Sandhja: Sing it away

25-vuotias Sandhja Kuivalainen siis edustaa Suomea Tukholmassa toukokuussa 2016 kappaleellaan "Sing it away". Tiettävästi Sandhja ei ole läheistä sukua vuoden 1986 euroviisuedustajallemme Kari Kuivalaiselle. Suomalais-guyanalainen Sandhja oli siviiliammatiltaan sairaanhoitaja, mutta halajaisi täysipäiväiseksi muusikoksi. Ensimmäisen singlensä "Hold me" hän julkaisi loppuvuodesta 2013 ja se sai jonkinverran radiosoittoa. Esikoisalbumi "Gold" näki päivänvalon toukokuussa 2014, mutta levy jäi vähäiselle huomiolle. Uuden Musiikin Kilpailun alla Sandhja työsti toista albumiaan, jolta oli jo viime vuonna lohkottu single "My bass". Uusi levy on viittä vaille valmis ja laulajatar valitsi siltä UMK-kilpailukappaleekseen iloisen "Sing it away"-rallin, jonka ovat Sandhjan lisäksi kynäilleet Milos Rosas, Heikki Korhonen, Petri Matara ja Markus Savijoki.

Aluksi Sandhjan UMK-voitto ilahdutti, etenkin viimevuotisen Kurikka-katastrofin jälkeen, mutta nyt kun kaikki kilpakumppanitkin ovat valinneet edustajansa Tukholmaan alkaa Suomen ralli hukkua massaan. Ainoina pelastuksenamme voivat olla kappaleemme iloisuus ja nopeatempoisuus, sekä välittömältä vaikuttava pirteä esittäjä. Kunhan UMK-esitys heitetään romukoppaan ja rakennetaan Tukholman lavalle energinen ylöspano ilman ylimääräisiä kommervenkkejä, voi finaalipaikka olla mahdollinen. Hartwall areenaa kevään 2017 Eurovision laulukilpailuja varten ei kuitenkaan kannata varailla. Mitään suurta hypetystä ei Sandhja ole aiheuttanut missään Euroopan kolkassa, ei edes täällä Suomessa. Harva varmaan muistaakaan enää, kuka edustaa Suomea tämän vuoden euroviisuissa. Mutta näin siinä käy, kun kansansuosikki ei voittanut.


torstai 24. maaliskuuta 2016

ESC 2016: Kroatia



Kroatia saapui Eurovision laulukilpailuihin 1990-luvun alussa suuren ryntäyksen myötä. Jugoslavian hajoamissotien seurauksena Eurooppaan tuli liuta uusia itsenäisiä maita, jotka tietenkin halusivat korostaa itsenäisyyttään mm. osallistumalla Eurovision laulukilpailuihin. Ainoan kerran viisuhistoriassa vuonna 1993 järjestettiin uusien mukaan halajavien maiden kesken erillinen karsinta Slovenian Ljubljanassa. Seitsemän maan välinen kilpailu oli melkein kuin euroviisut miniatyyrikoossa. Osa osallistujamaista oli järjestänyt jo omat karsintansa tähän kisaan edustajansa saamiseksi. Matkalippu suureen kansainväliseen finaaliin Irlannin Millstreetiin oli jaossa kolmelle maalle ja ne nappasivat Kroatian lisäksi Slovenia ja Bosnia-Hertsegovina. Tulevia vuosia jäivät odottamaan Viro, Unkari, Romania ja Slovakia. Hädin tuskin sodasta selvinneen Kroatian osallistuminen sai aika paljon huomiota länsimaiden kommentaattorien puheissa ja heidän matkaamista Irlantiin kuvailtiin tapahtuneeksi lähes tykkitulen säestämänä.

Kroatian ensimmäinen edustaja oli nuorista laulajista koottu Put-yhtye, joka esitti isänmaallista paatoksellisuutta hohkaavan kappaleensa "Don't ever cry (My Croatian sky)" asiaankuuluvalla hartaudella. Kroatia sijoittui kisassa sijalle 15 (kaksi sijaa paremmin kuin Suomi) ja selvitti näin ollen tiensä suoraan myös seuraavan vuoden finaaliin. Vuosi 1993 oli ensimmäinen, kun euroviisuissa alettiin suorittaa osallistujamaiden karsintaa lisääntyneiden osanottajien johdosta. Tämä oli myös ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Suomi selvitti tiensä seuraavalle vuodelle Katri Helenan "Tule luo"-esityksen ansiosta. Vuoden 1994 jälkeen Suomi alkoi ottaa osaa euroviisuihin peräkkäisinä vuosina vasta vuonna 2004 esitellystä semifinaalikaudesta eteenpäin.


Kroatia sen sijaan lauloi itsensä jatkoon joka vuosi ja osallistui Eurovision laulukilpailuihin keskeytyksettä aina vuoteen 2013 asti. En tiedä oliko syynä vuosina 2010-2013 saadut huonot sijoitukset (Kroatia karsiutui neljä kertaa finaalista), mutta vuosina 2014-2015 he jättivät kisat kokonaan väliin. Menestys vuosien varrella on muuten ollut tasaisen vaihtelevaa. Parhaat sijoitukset ovat neljännet sijat vuosina 1996 ja 1999 sekä viides sija vuonna 1998, jolloin Kroatiaa edusti Danijela Martinovic kauniilla Balkan-balladilla "Neka mi ne svane" (suomeksi Laura Voutilainen: Ennen sua). Danijelan esitys muistetaan myös yhtenä ensimmäisistä euroviisujen ns. "pukutempuista", sillä hänen esiintymisasunsa vaihtui kesken laulun. "Euroviisufanit rakastavat tällaisia pikkutempauksia". Tilastonikkarit eivät yleensä laske pukutempuksi saksalaisen Ireen Sheerin vuonna 1978 riisumaa bleiseriä.


Nina Kraljic: Lighthouse


Nyt kahden vuoden tauon jälkeen Kroatia palaa siis euroviisuihin entistä ehompana. Kroatian yleisradioyhtiö HRT hehkuttaa 23-vuotiasta Nina Kraljicia lupaavimmaksi uudeksi kroatialaislaulajaksi. Hän voitti viime vuonna Kroatian The Voice -ohjelman ensimmäisen tuotantokauden, jossa hän kisasi maan takavuosien euroviisukarsinnoistakin tutun Jacques Houdekin tiimissä. 17-vuotiaana vuonna 2009 Nina otti osaa myös Kroatian Talent-kilpailuun, mutta silloin menestys jäi vaisummaksi finaalipaikasta huolimatta. The Voice -menestyksen jälkeen häneltä on ilmestynyt yksi kroatiankielinen single "Zeljuljali smo svijet" ja hänen esikoisalbuminsa julkaistaan todennäköisesti euroviisuhuuman aikoihin.


Tukholmassa Nina esittää kansainväliseltä kuulostavan puolitempoballadin "Lighthouse". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Andreas Grass (aiemmin euroviisuissa Itävalta 2013 "Shine") ja Nikola Paryla. Tuottajana on toiminut saksalainen Thorsten Brötzmann, joka on kunnostautunut hyvinkin eurodance ja schlagermusiikin tuotannoissa ja remixeissä kotimaassaan. Meriittilistalta löytyy monenlaista Baccarasta Modern talkingiin ja Alphavillesta No Angelsiin tai turkkilaiseen Mustafa Sandaliin.

Vaikka tuote onkin ajan trendien mukainen ja laadukas ja esittäjä taidokas (vaikkakin vähän arkinen ja laimeakarismainen), ongelmaksi muodostunee samantyyppisten voimakkaiden ja näyttävien kappaleiden runsaus tämän vuoden kilpailusadossa. Ensimmäisen semifinaalin alkupään esiintymispaikka huomioonottaen, en kuuluttaisi kirkossa Kroatian finaalipaikkaa vaikka en sitä mahdottomanakaan pidä. Kaikki riippuu Tukholman toukokuun tähtien asennosta.



keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

ESC 2016: Armenia



Kaikki 43 vuoden 2016 Eurovision laulukilpailuihin osallistuvaa maata on nyt valinnut kilpailusävelmänsä ja ilmoittautumisaikakin on jo mennyt umpeen, joten kappaleen vaihtokaan ei ole enää mahdollista. Tänä vuonnahan kisaillaan jälleen Ruotsissa, kun euroviisujen uudeksi suurvallaksi halajava naapurimme voitti kisat viime vuonna kuudennen kerran Måns Zelmerlöwin esittämällä kappaleella "Heroes". Ensimmäinen voittohan Ruotsiin meni tietenkin Abban "Waterloon" ansiosta vuonna 1974. Vuonna 1975 Tukholma pääsi ensimmäistä kertaa isännöimään kansainvälistä loppukilpailua ja suomalaiset olivat tietenkin vihreinä kateudesta. Toinen voitto napsahti ruotsalaisille tasan 10 vuotta myöhemmin Herrey's -veljestrion esityksellä "Diggi-loo, diggi-ley". Seuraavana vuonna isäntäkaupunkina toimi Göteborg.


Suomalaistenkin tunteman Carola Häggkvistin viisuvoitto vuonna 1991 oli täpärääkin täpärämpi, sillä kilpailukappale "Fångad av en stormvind" päätyi tasapisteisiin Ranskan Aminan esittämän "Le dernier qui a parlé" -kappaleen kanssa. Sääntöjen mukaan voitto ratkaistaan tasatilanteessa siten, että paremmin sijoittuu esitys joka on saanut enemmän täysiä eli 12 pistettä. Näitäkin oli molemmille siunaantunut yhtä monelta, eli neljältä, maalta. Lopulta tilanne selvisi, kun Ruotsi oli saanut toiseksi parhaan pistemäärän eli 10 pistettä viideltä maalta, ja Ranska vain kahdelta. Vuonna 1992 miteltiin viisuvoitosta Malmössä.


Neljännen kerran Ruotsi voitti koko helahoidon vuonna 1999. Silloin Charlotte Nilsson (nyk. Perrelli) sai jo laulaa englanniksi ja kilpailukappale kantoi nimeä "Take me to your heaven". Lähtipä liikkeelle myös vitsi, jonka mukaan "Ruotsi on voittanut euroviisut neljä kertaa ja aina samalla kappaleella". Uuden vuosituhannen aluksi Eurovision laulukilpailu kisailtiin jälleen Tukholmassa, samassa Globen-hallissa, jonne kilpailu palaa toukokuussa 2016. Näiden kisojen väliin mahtuu vielä yksi ruotsalaisvoitto vuodelta 2012. Moni muistaakin tuon hitiksi nousseen "Euphoria"-kappaleen, jonka esitti Loreen. Vuoden 2013 isäntäkaupunkina toimi toistamiseen Malmö.


Tämän sinikeltaisen alustuksen myötä alan tässä blogissa käymään läpi tämän vuoden kilpailijoita. Semifinaalien tarkkaa esiintymisjärjestystä ei ole vielä päätetty, mutta se kuka esiintyy minkäkin semifinaalin alku- tai loppupuolella on päätetty arvonnalla. Ensimmäisen semifinaalin alkupuoliskolla esiintyy (englanninkielisen) aakkosjärjestyksen mukaan listattuna Armenia, Kroatia, Suomi, Kreikka, Unkari, Moldova, Alankomaat, Venäjä ja San Marino. Nykysääntöjen mukaanhan kilpailun tuottajat päättävät lopullisen esiintymisjärjestyksen ja yrittävät kilpailukappaleet kuultuaan saada siten ohjelmasta mahdollisimman kiinnostavan kokonaisuuden. Ettei arpa ratkaisisi peräkkäin esimerkiksi useita tylsiä balladeja, jonka seurauksena katsojat kaikkoaisivat kanavalta. Näin ollen esittelykierrokseni saa kunnian aloittaa Armenia.


Iveta Mukuchyan: LoveWave


Turkin naapurissa sijaitsevassa Armenia liittyi euroviisuperheen jäseneksi vuonna 2006 eli viime vuonna juhlistettiin maan 10-vuotis taivalta kisassa. Armenia on ottanut osaa kisaan joka vuosi, paitsi vuonna 2012 jolloin isäntämaana toimi Azerbaidzan. Azerit ja armenialaiset kun eivät tahdo mahtua saman katon alle. Armenia on pärjännyt myös kisassa verrattain hyvin. Viitenä ensimmäisenä vuonna 2006-2010 he olivat aina finaalissa ja siellä myös kärkikymmenikössä. Vuonna 2011 tapahtui jotain, kun ennakkosuosikkinakin pidetty renkutus "Boom boom" (es. Emmy) putosi täpärähkösti finaalista. Välivuoden jälkeen menestys on ollut vaihtelevampaa. Vuoden 2014 edustajan Aram MP3:n molemmille puolille mahtuu kaksi heikommin sijoittunutta esitystä. Armenia on myös aina esittänyt kappaleensa kokonaan tai osittain englanninkielellä.


Tänä vuonna edustustehtävät on langetettu viehättävän Iveta Mukuvhyanin sorjille harteille. Iveta on syntynyt Yerevanissa, Armenian pääkaupungissa (joka kuului silloin Neuvostoliittoon) 14.10.1986. Vuonna 1992 hänen perheensä muutti Saksaan, jossa Iveta eleli lapsuus ja nuoruusvuotensa aina koulujen päättymiseen asti. Vuodesta 2009 lähtien hän on sukkuloinut Armenian ja Saksan välillä yrittäen saada jalansijaa musiikkimaailmassa.


Vuonna 2008 Iveta osallistui Armenian Idols-kilpailuun "Hay Superstar" sijoittuen viidenneksi. Vuonna 2012 oli vuorossa Saksan The Voice -kilpailu, jossa hän esitti koelauluissa Loreenin euroviisuvoittokappaleen "Euphoria". Siellä hän eteni tähtivalmentaja Xavier Naidoon luotsaamana ensimmäiseen livelähetykseen asti, jossa koitti putoaminen yleisöäänten perusteella. Euroviisuedustajaksi Armenian yleisradioyhtiö AMPTV valisi Ivetan sisäisesti ilman julkista karsintaa. Aikaisempina vuosina edustajan valintoihin on käytetty monenlaisia menetelmiä. Joskus valittu esittäjä, joskus laulu ja joskus molemmat, ja joskus vain yksi esittäjä ja yksi kappale ja sillä sipuli.


Kilpailukappaleen "LoveWave" ovat säveltäneet Lilit ja Levon Navasardyan ja sanoittaneet Stephanie Crutchfield ja Iveta Mukuchyan itse. Paketti oli siis valmiina, kun se esiteltiin suurelle yleisölle maaliskuun alussa. Viimeistellyllä musiikkivideolla esiintyy ruotsalainen malli Ben Dahlhaus ja sitä on kuvattu sekä Saksassa että Armeniassa.


Itse kappale ei ole sieltä helpoiten pureskeltavasta päästä. Modernit saundit, etniset mausteet ja voimakkaat vokaalit erottavat sen perinteisestä popvirrasta ja Iveta vaikuttaa kaikinpuolin pätevältä taiteilijalta. Veikkaisin Armenian esityksen erottuvan edukseen ja etenevän finaaliin helposti. Eri maissa kokoontuvat ammattilaisraadit varmaankin arvostavat panostusta, mutta uskoisin myös nykyajan musiikinystävien lämpenevän tällaiselle innovatiiviselle viritykselle.