ESC 2016: Viro

Rakas etelänaapurimme Viro pyrki euroviisuihin pian itsenäistymisensä jälkeen ensimmäisessä osanottajamaiden lisääntymisaallossa. Vuonna 1993 järjestettiin uusien halukkaiden kesken karsinta, josta kerroinkin jo Kroatiaa esitellessäni. Virolle kävi kehnommin, kuin Kroatialle ja he karsiutuivat jo alkuvaiheessa. Ensimmäiseksi edustajaksi oli sisäisesti valittu 17-vuotias Janika Sillamaa, jonka äiti Kaari Sillamaa on myös tunnettu muusikko ja musiikin opettaja. Karsiutumisesta johtuen vuonna 1994 Viro pääsi suoraan loppukilpailuun ja silloin edustajana olikin vuorostaan vankkaa kokemusta. Silvi Vraitin rouheasti esittämä iskelmä "Nagu merelaine" on jäänyt elämään euroviisufanien muistoissa, mutta finaalissa laulu sai vain kaksi pistettä, mikä tarkoitti toiseksi viimeistä sijaa ja karsiutumista vuoden 1995 euroviisuista.

Paluu vuonna 1996 tapahtuikin sitten rytinällä, kun Maarja-Liis Ilus ja Ivo Linna esittivät ikivihreän viisuballadin "Kaelakee hääl". Siitä alkoi Viron nuorekas menestyskausi euroviisuissa, joka huipentui vuoden 2001 voittoon. Vuonna 2002 euroviisuiltiin Tallinnassa ja Suomessa revittiin harmaita suortuvia Erkki Pohjanheimon ohimoilta. Parin vuoden päästä alkoi kuitenkin Vironkin tahti hiipua ja viisissä ensimmäisissä semifinaaliviisuissa 2004-2008 he eivät päässeet edes finaaliin. Sittemmin menestys on ollut vaihtelevaa, välillä on saavutettu topten-sijoitus ja välillä jääty kokonaan semifinaaliin.

Jüri Pootsmann - Play

Viime vuonna Viron edustuskappale "Goodbye to yesterday" oli monien suomalaisten mieleen ja menestyi muutenkin sangen mukavasti (7. sija). Tänä vuonna ollaan liikkeellä vähän samanmakuisin eväin. Laulun säveltäjä on nimittäin sama mies: Sitg Rästa, joka viime vuonna duetoi viehkeän tummaverikön Elina Bornin kanssa euroviisuestradilla, on säveltänyt myös tämänkertaisen kappaleen "Play". Esittäjäksi on tällä kertaa valikoitunut 21-vuotias Jüri Pootsmann, joka voitti viime vuonna Viron Idols-kilpailun kuudennen tuotantokauden. Idols-voittonsa myötä Jüri sai levytyssopimuksen Universal Musicin kanssa ja vuoden aikana onkin ehtinyt ilmestyä jo kuusi singleä. Hänen voittonsa Viron karsinnoissa oli myös ylivoimainen, sillä hän sai täydet pisteet niin tuomaristolta kuin puhelinäänestäjiltäkin molemmilla äänestyskierroksilla. Viron kansan vahva mandaatti takanaan Jüri tavoittelee jälleen euroviisufinaalipaikkaa. Finaalipaikkaan kyllä uskonkin, sillä vaikka kappaleen tunnelma muistuttaakin viimevuotista, on se myös sopivasti erilainen. Tällaisia viisuvaltavirrasta poikkeavia teoksia Eurovision laulukilpailu tarvitsee.

Eurovision laulukilpailujen pisteytyssysteemi uudistuu

Eurovision laulukilpailujen pisteytyssysteemiin tulee tänä vuonna merkittäviä uudistuksia. Kisojen isäntämaa Ruotsi on ollut hanakka uudistamaan kisaa aiemminkin ja muokkaamaan siitä oman spektaakkelimaisen karsintansa Melodifestivalenin kaltaista. Nyt Ruotsi on saanut Euroopan Yleisradioliitto EBU:lle läpi suurimman muutoksen sitten vuoden 1975, jolloin kisattiin muuten myös Tukholmassa. Silloin otettiin käyttöön nykymuotoinen pisteytyssysteemi, jossa jokainen maa antaa pisteitä kymmenelle suosikkikappaleelleen siten että sijoilla 10-3 olevat kappaleet saavat järjestyksessä pisteitä yhdestä kahdeksaan. Toiseksi paras kappale saa 10 pistettä ja jokaisen maan ykkönen 12 pistettä.

Periaatteessa suurelle yleisölle näkyvä pisteytystapa on ollut sama aina viime vuoteen asti, mutta todellisuudessa se miten jokainen maa on sisäisesti muodostanut omat kärkikymmenikkönsä on vaihdellut rajusti. Vuosina 1975-1996 jokaisessa maassa kokoontui vähintään 11-jäseninen raati, joka päätti kunkin maan kärkikymmeniköt parhaaksi katsomallaan tavalla. Ensimmäisen kerran puhelinäänestystä kokeiltiin vuonna 1997, jolloin viiden maan pisteet tulivat tavallisten tv-katsojien mielenpiteiden pohjalta. Lopuissa kahdessakymmenessä osallistujamaassa kokoontui edelleen perinteiset raadit. Vuosina 1998-2000 puhelinäänestys otettiin käyttöön kaikissa maissa, mutta poikkeuksia tehtiin edelleen, jos esimerkiksi puhelinäänestystä ei ollut mahdollista järjestää. Lisäksi oli olemassa jonkinlaisia vararaateja, jollaisen antamia pisteitä käytettiin esimerkiksi vuonna 2000 Alankomaissa, koska maata kohtasi suuronnettomuus juuri euroviisufinaali-iltana. Vuosina 2001-2003 jokainen maa sai itse päättää käyttääkö puhelinäänestystä vai raatia, vai kenties jonkinlaista yhdistelmää. Vuosina 2004-2008 100% puhelinäänestys oli sääntöjen mukaan pakollinen.

Vuonna 2009 mukaan tulivat pakolliset viisihenkiset ammattilaisraadit, joiden mielipiteen painoarvo kunkin maan pisteissä oli 50%. Vuosina 2009-2012 sekä raatien että puhelinäänestäjien kärkikymmeniköt yhdistettiin ja maan antamat pisteet muodostuivat sitä kautta. Vuodesta 2013 eteenpäin sääntö muuttui siten, että molemmat raadit rankkasivat kaikki kappaleet. Käytännössä tämä muutos aiheutti sen ikävän sivuvaikutuksen, että raadit pystyivät pudottamaan jonkun maan puhelinäänestyksen ykkössuosikin kokonaan pisteiltä, jos he rankkasivat kappaleen riittävän alas.

Tänäkin vuonna pisteitä tulee sekä raadeilta että puhelinäänestäjiltä, mutta jopa kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin. Ensin annetaan raatien pisteet perinteiseen euroviisutyyliin, siten että juontajat ottavat suoran kuvayhteyden jokaisen maan pisteidenantajaan. Sen verran illan kulkua on nopeutettu, että pisteidenantaja sanoo ääneen vain maansa ykkössuosikin eli sen, joka saa 12 pistettä. Muut pisteet tulevat näkyviin tulostaululle. Kun kaikki maat ovat antaneet pisteensä, on kasassa vasta puolet äänistä. Puhelinäänestäjien pisteet lisätään pottiin erikseen, samaan tapaan kuin Ruotsin Melodifestivalenissakin. Niitä ei kuitenkaan luetella maa kerrallaan ääneen yhdestä kahteentoista, vaan kunkin finalistin ympäri Eurooppaa saamat puhelinäänet tulevat näkyviin yhtenä könttäsummana. Finaalin sijoille 11-27 sijoittuneiden maiden pistepotit rävähtävät ruutuun kerralla, mutta illan jännitysnäytelmä onkin vielä edessä. Kymmenen eniten puhelinäänipisteitä saanutta maata paljastetaan yksitellen. Tässä on toki se etu, että jännitys säilyy pisteytyksen loppumetreille asti. Viime vuosinahan voittaja on ollut usein selvillä jo kauan ennen kuin pisteytys on päättynyt.

Jos et ymmärtänyt hölkäsen pöläystä äskeisestä, voit aina katsoa EBU:n minuutin pituisen opetusvideon:

ESC 2016: Tšekki

Tšekin tasavallan euroviisuhistoria on lyhyt ja ytimekäs. Debyytti tapahtui Helsingin kisoissa vuonna 2007, jolloin räimeää rokkia esittävä Kabát -yhtye sai yhden pisteen ja jäi semifinaalin viimeiseksi. Vuotta myöhemmin tyyli oli toinen, kun simpsakka neitokainen kimmeltävässä minimekossa - Tereza Kerndlová - keikutti lannetta discopopin tahdissa kutsuen kaikkia lystinpitoon kappaleellaan "Have some fun". Tulosten julkistamisen aikaan ei ollut enää kellään kivaa, vaikka esityksen saamat 9 pistettä riittivät sentään toisen semifinaalin toiseksi viimeiseen sijaan. Kolmannella yrittämällä Tšekin kohtaloksi koitui jälleen semifinaalin jumbosija ja tällä kertaa jopa tylyin nollapistein, kun edustajana hääräili Gipsy.cz -yhtye tunkkaisella mustalaishumpallaan "Aven romale".

Tästä suivaantuneina tšekit pitivät euroviisuista viiden vuoden tauon. Syyksi ilmoitettiin edustuskappaleiden saama huono vastaanotto ja se, että euroviisut eivät katsojalukujen varjolla edes pahemmin kiinnostaneet tšekkiläisiä. Viime vuonna he kuitenkin palasivat kisaan ja ensimmäistä kertaa jopa ihan kunnon kappaleella. Martan ja Václavin muodostamalle lemmenduetolle ja enteellisesti nimetylle balladille "Hope never dies" jopa toivoi armollista finaalipaikkaa. Nyt se olikin lähempänä kuin koskaan ja lopputuloksissa Tšekki oli semifinaalin sijalla 13. Pisteitä kertyi 33 eli kolme kertaa enemmän kuin maan aikaisemmille edustuskappaleille yhteensä. Toistaiseksi Tšekki on kuitenkin Andorran ohella ainoa maa, joka ei vielä koskaan ole päässyt Eurovision laulukilpailujen finaaliin. Semifinaaliaikakaudella myös Monacolta on finaalipaikat jääneet saavuttamatta, mutta he ovat ottaneet osaa euroviisuihin jo ennen semifinaaleja.

Gabriela Gunčíková - I stand

Tänä vuonna Tšekki on jälleen tosissaan mukana kilvassa ja tavoittelemassa viisuhistoriansa ensimmäistä finaalipaikkaa. Kilpailu on kovaa, että huonommilleen Gabriela Gunčíková (22) häviää, jos tälläkin kertaa Tšekin kohtaloksi koituu karsiutuminen. Gabriela nousi julkisuuteen 18-vuotiaana sijoittuessaan toiseksi Česko Slovenská SuperStar -kilpailun toisella tuotantokaudella. Kilpailu on Tšekin ja Slovakian, vanhan kunnon Tšekkoslovakian siis, yhteinen Idols-kilpailu. Gabriela sai kisan jälkeen heti levytyssopimuksen Universal Musicin kanssa ja tähän mennessä on ilmestynyt kaksi pitkäsoittoa "Dvojí tvář" (2011) ja "Celkem jiná" (2013).

Nuoresta iästään huolimatta näyttävällä Gabrielalla on jo viiden vuoden esiintymiskokemus ja kansainvälisen tiimin tuottama kilpailukappale "I stand" kestää vertailua. Kappaleen ovat säveltäneet Christian Schneider ja Sara Biglert, ja sanoittaneet Sara Biglert ja Aidan O'Connor. Monena muuna vuonna tälle paketille olisi helppo veikata varmaa finaalipaikkaa. "I stand" on taitavasti sävelletty ja tuotettu tämän päivän popballadi.
Vastaavia paketteja on vain tällä kertaa kisassa mukana muitakin ja kaikille ei finaalipaikkoja riitä. Toivon totisesti, että Tšekin finaalitili aukeaa, mutta en ylläty vaikka vieläkään ei niin tapahtuisi.

ESC 2016: Kypros

Kypros on ollut mukana Eurovision laulukilpailuissa sinnikkäästi vuodesta 1981 lähtien, vaikka kovin suurta menestystä heille ei olekaan siunaantunut. Topten-sijoituksia on kuitenkin ihan kivasti ja viidenneksi Kypros on sijoittunut kolmesti (1982, 1997 ja 2004). Poissaolojakaan ei ole pahemmin. Vuonna 1988 heidän kappaleensa vetäytyi kisasta viime metreillä, koska paljastui että samainen "Thimame"-kappale oli kisannut Kyproksen euroviisukarsinnoissa jo vuonna 1984. Vuonna 2001 kisat jäivät väliin edellisvuosien heikon menestyksen vuoksi ja vuonna 2014 vedottiin monien muiden nyky-Euroopan maiden tavoin rahapulaan. Finaalipaikkakaan ei Kyprokselle koskaan itsestäänselvyys ja vuonna 2004 alkaneiden semifinaalien jälkeen se on karsiutunut jatkosta kuusi kertaa.

Minus One - Alter ego

Viime vuonna Kypros pääsi kuitenkin finaaliin ja nyt finaalipaikkaa haetaan radioystävällisellä rockilla. Kyproksen yleisradio kutsui suoraan edustajakseen Minus One -yhtyeen, joka sijoittui vuoden 2015 Kyproksen euroviisukarsinnoissa kolmanneksi. Bändin muodostavat laulusolisti Francois Micheletto, kitaristi Harrys Pasi, kitaristi Constantinos Amerikanos, basisti Antonis Loizides ja rumpali Christopher Ioannides alis Chris J. Ranskalaiset sukujuuret omaavat laulaja Francois kisaa muuten parhaillaan myös Ranskan The Voice -kilpailussa.

Coverbändinä uransa aloittanut Minus One on viime vuosina kynäillyt myös omia kappaleita, mutta euroviisukappaleen tekoon avuksi hälyytettiin ruotsalainen viisukonkari Thomas G:son. 48-vuotias Gustafsson on hankkinut viisukannuksensa kynäilemällä edustussävelmiä kotimaansa lisäksi Norjalle, Tanskalle, Espanjalle ja Georgialle, kirkkaimpana tähtenään euroviisuvoitto vuodelta 2012 (Loreen: "Euphoria"). Tänä vuonna G:son on ollut mukana myös Georgian rockahtavan kappaleen tekemisessä. Eri maiden karsintoihin G:son on säveltänyt kymmeniä kappaleita ja onpa hänen teoksiaan kuultu suomenkin euroviisukarsinnoissa.

Myöskään plagiaattisyytökset eivät ole G:sonille vieraita. Vuonna 2001 Ruotsin edustuskappaletta syytettiin kopioksi Belgian vuoden 1996 euroviisusta ja asian selvittelemisessä tarvittiin käteissuoritus. Tänä vuonna Kyproksen "Alter ego" -nimisen edustussävelmän väitetään muistuttavan The Killers -yhtyeen hittiä "Somebody told me". Itse kuulen yhdessä kertosäkeen kohdassa mielleyhtymän G:sonin viime vuonna Ruotsin karsintoihin tekemään kappaleeseen "Möt mig i gamla stan" (es. Magnus Carlsson), mutta itsensä plagioimisesta ei varmaan nosteta syytteitä. Plagiaatti tai ei, Kyproksen geneerinen, valmiiksi pureskeltu ja ruotsalaisen schlagerkoneiston läpi mankeloitu radiorock ei mielestäni ole se salainen ase, jossa euroviisuissa saalistetaan pisteitä. Finaalipaikka voi olla työn ja tuskan takana.

Onko Kyproksen kappale kopio The Killers -yhtyeen kappaleesta "Somebody told me"?

ESC 2016: Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovina palaa kolmen välivuoden jälkeen mukaan Eurovision laulukilpailuihin. Huhujen mukaan poissaolo johtui maan taloudellisesta tilanteesta. Vuonna 1993 kisoihin rantautuneen Bosnian menestys euroviisuissa on ollut tasaisen epätasaista. Kärkisijoja ei ole liiemmälti hätyytelty, lukuunottamatta Hari Mata Harin pronssisijaa armon Lordin vuonna 2006. Finaaliin Bosnia on kuitenkin semifinaaliaikakaudellakin yltänyt aina, kun he ovat olleet mukana.

Deen & Dalal featuring Ana Rucner & Jala - Ljubav je

Tänä vuonna Bosnia ja Hertsegovina luottaa kokemukseen. Fuad Backovic alias Deen (33) edusti maata jo vuonna 2004 säksättävällä "In the disco" -kappaleellaan. Rinnalleen hän saa Erato -duon toisen osapuolen Dalal Midhat-Talakićin (34), partasuisen räppärin Jalan (oik. Jasmin Fazlić, 29) sekä kroatialaisen sellistin Ana Rucnerin (33). Sekalainen seurakunta esittää modernisti maustetun Balkan-balladin "Ljubav je" ("Rakkaus on"), joka on yksi tämän vuoden euroviisujen harvoja ei-englanninkielisiä kappaleita. Bosnian lisäksi vain Macedonia esittää edustussävelmänsä kokonaan äidinkielellään. Itävallan ranskankielisen kappaleen lisäksi muita kieliä kuullaan englannin lisäksi vain Kreikan, Bulgarian, Ukrainan, Ranskan ja Italian kappaleissa.

"Ljubav je" täyttää kohtalaisesti viisuihin vakiintuneen Balkan-balladi-kiintiön tarjoamatta kuitenkaan mitään uutta tai ihmeellistä, jos sellaiseksi ei nyt lasketa c-osan lyhyttä räppisessiota. Sellomelodia tuntuu olevan kappaleessa myös tärkeässä roolissa ja Ana soittaa ilmaselloa esikatseluvideon perusteella kohtalokkaan näyttävästi. Eurooppalaiset, suomalaiset mukaanlukien ovat tunnetusti pitäneet tämäntyyppisistä vedoista, joten lajinsa ainoana edustajana uskallan veikata Bosnialle finaalipaikkaa. Esikatseluvideon julkaisun jälkeen kappaleesta on julkaistu myös uudelleen tuotettu versio, joka on niin ikään kuultavissa alla.

Ljubav je (uusi versio, vain ääni)

ESC 2016: Azerbaidžan

Azerbaidžan on euroviisujen lempi-inhokki. Maan ihmisoikeustilanne nousi tapetille Azerbaidžanin isännöidessä Eurovision laulukilpailuja vuonna 2012. Tehtiinpä aiheesta dokumenttikin. Lisäksi maata on syytetty mm. euroviisulopputulosten manipuloinnista. Villeimmät huhut kertovat valtiollisen poliisin kuulustelleen henkilöitä, jotka ovat äänestäneet euroviisuissa Azerbaidžanin pahinta vihamiestä Armeniaa. Menestys euroviisuissa on kuitenkin ollut alusta lähtien vertaansa vailla. Kaikkina kahdeksana vuotena Azerbaidžan on yltänyt euroviisufinaaliin ja voiton lisäksi tuloslistasta löytyy yksi hopeasija ja yksi pronssisija. Kahtena viime vuotena Azerbaidžan on tosin yllättäen nähty finaalin kärkikymmenikön ulkopuolella. Toistaiseksi ainoan voittonsa Azerbaidžan nappasi vuonna 2011 osanottajamaiden määrään suhteutettuna kaikkien aikojen heikoimmalla pistesaaliilla.

Samra - Miracle


Azerbaidžan on lähes aina luottanut euroviisukappaleissaan ruotsalaisiin tekijöihin. Niin tänäkin vuonna, kun "Miracle"-biisin tekijöiksi on merkitty Henrik Wikström, Jakke Erixson ja Amir Aly. Kappaleen esittäjä Samra Rahimli on 21-vuotias neitokainen, joka on hankkinut kannuksensa osallistumalla mm. Turkin sekä Azerbaidžanin The Voice -kilpailuihin. Paketin voisi Azerbaidžanin tapauksessa todeta jälleen olevan kasassa. Ruotsalainen tehotuotanto vakuuttaa ja tumma kaunotar laulaa nätisti. Hieman hengetön, mutta en uskalla olla ennustamatta finaalipaikkaa jo pelkästään siitäkin syystä, että Azerbaidžan nyt aina vaan menee finaaliin.

ESC 2016: Itävalta

Olen saanut blogissani käsiteltyä tämän vuoden Eurovision laulukilpailujen ensimmäisen semifinaalin alkupuoliskolle arvotut esiintyjämaat. Seuraavaksi on vuorossa ensimmäisen semifinaalin loppupuolisko, jossa englanninkielisen aakkosjärjestyksen mukaan esiintyvät Itävalta, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, Kypros, Tšekki, Viro, Islanti, Malta ja Montenegro. Lopullista, tarkempaa esiintymisjärjestystä ei ole siis vielä päätetty.

Näin ollen seuraavana esittelyvuoroon saapuu Itävalta, jossa eurooppalaista laulujuhlaa vietettiin viime keväänä. "Parrakas nainen" Conchita Wurst toi voitollaan kisat pitkästä aikaa Euroopan ytimeen, historialliseen Wieniin. Tätä ennen Itävallalla oli plakkarissaan yksi euroviisuvoitto vuodelta 1966, jolloin megatähti Udo Jürgens lauloi että "Merci, chérie". Sääli, että Udo poistui keskuudestamme joulukuussa 2014 eikä ehtinyt riemuita Itävallan isännöintiä.

Kahdesta voitosta huolimatta Itävallan viisutaival on ollut pitkä ja kivinen. Mukaan he tulivat jo toisiin Eurovision laulukilpailuihin vuonna 1957 ja sijoittuivat heti kättelyssä viimeisiksi. Sittemmin jumbosijoja on kertynyt kahdeksan kappaletta ja nolliltakaan ole vältytty. Karuinta oli ehkä viime vuoden finaalissa nollille jääminen, sillä harvoin isäntämaata kohdellaan noin kaltoin. Vuosien varrelle mahtuu jos jonkin sorttista kokeilua ja toki myös muutama onnistuminen. Välillä on myös Itävallassa oltu niin loukkaantuneita, että kisat on jätetty kokonaan väliin.


Zoë - Loin d'ici


Tänä vuonna Itävalta on mukana vaihteeksi ihan kivalla kappaleella "Loin d'ici", joka esitetään ehkä yllättäenkin ranskankielellä. Vasta 19-vuotias Zoë Straub on sirkeä neitokainen, joka on laulanut kilpaa jo lapsukaisena. Euroviisukarsintoihin hän otti osaa jo viime vuonna, mutta kappaleen "Quel filou" sijoitus oli kolmas. Zoën kokonaan ranskankielinen esikoisalbumi "Debut" ilmestyi lokakuussa 2015 ja se sisälsi myös tämänvuotisen euroviisukappaleen. Euroviisujen nykysäännöthän mahdollistavat, että 1. syyskuuta jälkeen julkaistut kappaleet ovat oikeutettuja osallistumaan seuraavan kevään euroviisuihin. Äärimmäisessä tapauksessa siis toukokuussa jonkun maan edustajana kuultava kappale voi olla yli kahdeksan kuukautta vanha.

No suurin osa eurooppalaisista kuullee "Loin d'icin" ensimmäistä kertaa euroviisusemifinaalissa 10. toukokuuta 2016. Melko todennäköistä on, että he kuulevat sen samalla myös viimeistä kertaa. Mutta se ei tarkoita, että Itävallan söpö popkappale olisi huono. Ehkä "Joe le taxi" -hengessään vain vähän naiivi ja vanhanaikainen. Itsehän kuuntelen tätä ihan sujuvasti, mutta luulen puhelinäänestäjät ja tuomaristot eri puolilla Eurooppaa eivät jaksa innostua. Toivottavasti olen väärässä.